maanantai 8. heinäkuuta 2013

Unta vain

Aamulla herättyäni menin uudelleen nukkumaan ja sitten ilmeisesti sain unihalvauksen. Se oli kyllä vähän outoa, kun olin mahallani. En kuitenkaan pystynyt liikkumaan ja ahdisti, koska tänään pitää tehdä vaikka mitä, kun pari kaveria tulee illalla.

Sitten innostuin, kun pystyin taas liikkumaan. Hyppäsin ylös sängystä heti. Vähän mietin, että nyt on ehkä jotain outoa - viimeistäänkin siinä vaiheessa, kun tulin pois huoneestani. Viimeiseen huoneeseen oli muuttamassa joku tyttö, joka näytti vähän säikkyvän minua. Ihmettelin, että miten tänne joku tähän aikaan muuttaa, mutta ajattelin että kaipa se on mahdollista (tai taisin myös aluksi miettiä, että eihän minulla ole kämppiksiä tällä hetkellä, mutta tytöllä oli niin paljon tavaraa). 

Sitten ruokapöydälle oli katettu kaikkia herkkuja ja tajusin viimeistään siinä vaiheessa, että untahan tämä onkin. Yhdistin sen siihen, että kaverini ovat tulossa illalla, mutta tajusin että heräsin vasta niin en olisi missään vaiheessa voinut sitä kattaa (mielessä ei käynyt, että se muuttava tyttö olisi voinut sellaista tehdä). 

Viimeinen merkki oli kuitenkin, että ulkona satoi lunta ja oli aivan talvista. Mietin että lähden ulos, mutta ajattelin soittaa poikaystävälleni. Hassua oli, että puhelin oli loogisesti samassa paikassa kuin olin sen jättänyt hereillä ollessani (eli sängylläni, mistä kuvittelin herääväni todellisuuteen enkä uneen). 

Eteisessä yritin soittaa, mutta kännykkä oli sekaisin. Joistakin järjestelmäkuvakkeista painaessa tuli sen alle vaihtoehto "pelaa", mutta loki ja yhteystietojen kohdalle tuli kysymysmerkki niitä painaessa. Tämä kämppis tyttö oli sitten siinä lähellä ja pyysin että hän katsoisi kännykkääni, mutta kun koitin näyttää mitä oli tapahtunut kun painoin yhteystietoja se sitten toimikin. Nauroin että pitää pyytää hänet taas lähelle, kun alkaa kännykkä temppuilla. Tyttökin naurahti, mutta oli edelleen aika aran oloinen ja lähti puuhiinsa. 

Valitsin listasta poikaystäväni numeron ja soitin tälle. Tiesin että hän olisin ainakin todellisuudessa töissä siihen aikaan, mutta koska kyseessä oli oma uneni ei sillä voinut olla merkitystä. Jouduin useamman tuuttauksen odottamaan ja mietin jo ettei minulle vastata ollenkaan. Hän kuitenkin vastasi, mutta kuuluvuus oli todella huono. Koko puhelun ajan lähinnä kyselin "mitä", kun en saanut selvää. Puhelun aikana huomasin että kämpässä on sen tytön kaveri, joka oli muuten lähtenyt käymään jossain, kun en puhunut eteisessä vaan olin siirtynyt olohuoneeseen. 

Olin vähän ärtynyt puhelun jälkeen. Tytön kaveri sitten tuli luokseni ja tarjosi tilkkaa kahvia, jossa tuntui olevan maitoa ja reilusti sokeria. Tämä tytön kaveri oli 20-30-vuotias parrakas mies, jolla oli melko iso naama, mutta joka vaikutti ja näytti ystävälliseltä. Kun olin juonut tilkan ja mies oli palaamassa tyhjän lasin kanssa keittiöön, kysyin josko hän lähtisi lenkille kanssani ja hän suostui. 

Aiemmin olin ollut lähdössä ulos pelkässä yöpuvussa mut nyt aloin miettiä sitä - ulkona kun näytti aika kylmältä. Kysyin mieheltä, voinko lähteä yöpuvun housuilla ulos ja hän oli sitä mieltä että voin. Vedin siis saappaat jalkaan miettimättä sen enempää vaatteiden vaihtoa. Selitin jotain todellisuudesta ja miettiessäni sitä heräsin. 

En kuitenkaan pystynyt edelleenkään liikkumaan. Nukahtaminen oli ollut helpotus siinä tilassa ja ärsytti kun olin herännyt samaan tilaan. Koitin miettiä unta, jos pääsisin siihen takaisin kiinni. En kuitenkaan onnistunut ja näin pätkän jotain toista sekavaa unta josta sitten havahduin oikeasti hereille niin että pääsin liikkumaan. 

Oli vain jotenkin jännä uni tuo ensimmäinen, kun se toimi niin loogisesti jollain tavalla. Vaikka tiesin että oli unta, niin en pystynyt esimerkiksi tahdonvoimalla muuttamaan ihmisten ulkonäköä. Siitä turhautumisesta varmaan johtui, kun aloin miettiä että pitäisikö kuitenkin laittaa muutakin päälle kuin yövaatteet. Ei unessa paljoa tapahtunut, kun se oli niin lyhyt, mutta se oli niin erilainen kuin useimmat uneni ja muistan sen niin hyvin... Hassua.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti